"Aarne Honkavaara on Suomen jääkiekkohistorian merkittävin henkilö" - Kymmenen perustetta väitteelle!

1. Seitsemän Suomen mestaruuden pelaaja
Aarne "Dynamo" Honkavaara kantoi Ilveksen pelipaitaa seuran kultaisimpina vuosina. Hän voitti Suomen mestaruuden pelaajana seitsemän kertaa - vuosina 1945, 1946, 1947, 1950, 1951, 1952 ja 1957. Esimakua tulevasta saatiin jo hänen ensimmäisestä SM-sarjaottelustaan, kun hän upotti viisi kiekkoa HSK:n verkkoon 15.1.1944.

2. Leijonien kapteeni ja tähtihyökkääjä
Honkavaara pelasi yhteensä 47 virallista maaottelua, joissa hän teki 46 maalia. MM-kisoissa hän edusti maataan kahdesti (1949 ja 1951) ja olympialaisissa kerran (1952). Oslossa 1952 hän toimi Suomen ensimmäisen olympiajoukkueen kapteenina. Hänen pelaajauransa päättyi jalan katkeamiseen Puola-maaottelussa 28 vuoden iässä 2.1.1953. Jääkiekkomuseo on aateloinut Dynamon Jääkiekkoleijonaksi numero 10.

3. Mestarivalmentaja
Pelaajauran päätyttyä Dynamo siirtyi valmennustehtäviin. Siirtymä oli luonteva, sillä hän oli toiminut Jääkiekkoliiton liittovalmentajana jo vuosina 1945-51, tehtävänään jakaa valmennustietoutta ympäri Suomea. Valmentajana hän voitti Ilveksessä kolme Suomen mestaruutta (1958, 1960, 1972). Hänen viimeinen kautensa Ilveksen valmennusryhmässä oli 1976-77.

4. Monen roolin taitaja maajoukkueen johtoryhmissä
Pelaajauransa jälkeen Honkavaara toimi maajoukkueen johtoryhmässä eri tehtävissä. Leijonien päävalmentajan roolissa hän oli neljässä MM-turnauksessa (1955, 1957, 1958, 1959). Joukkueenjohtajan ja kakkosvalmentajan roolissa hän oli kolmissa MM-kisoissa (1963, 1965, 1966) sekä kahdessa olympiaturnauksessa (1960, 1964)

5. Seurauskollisuuden ruumiillistuma
Kun Honkavaara pelasi ja valmensi, seurauskollisuus oli arvossaan. Seuran vaihtaminen esimerkiksi paikalliskilpailijaan oli harvinaisempaa kuin nykyisin. Dynamon kohdalla seurauskollisuus on kantanut läpi elämän - hän on Ilveksen suurin legenda, jota ei voisi edes kuvitella kantamaan jonkun toisen seuran tunnuksia. Ilves on jäädyttänyt Honkavaaran pelinumeron 7.

6. Jääkiekon kansainvälistymisen edelläkävijä
Honkavaara oli ensimmäinen Suomessa kiekko-oppinsa saanut pelaaja, joka lähti kiekkoilemaan Kanadaan. Pelit IHL-liigan Sarnia Sailors Hockey Club -seurassa syyskaudella 1950 jäivät viisumivaikeuksien takia vähiin, mutta Suomi-kiekko hyötyi vierailusta silti. Honkavaaran mukana Suomeen tuli mm. pelitaktisia vaikutteita ja tekniikoita sekä jääkiekkovarusteita.

7. Tilastoinnin uranuurtaja
Ottelupöytäkirjoja alettiin Suomessa pitää 1950-luvun alussa. Honkavaaran tekemän selvitystyön takia tiedämme paljon myös sitä edeltäneistä jääkiekkokausista. Hän selvitteli Suomi-kiekon alkuvuosien ottelutapahtumia muun muassa sanomalehtien otteluselostuksien avulla. Ensimmäisissä Suomessa pelatuissa MM-kisoissa vuonna 1965 Dynamo toimi tulostiedotuksen johtajana.

8. Jääkiekkokirjan perustaja
Suomalaisen jääkiekkoilun virallinen vuosikirja Jääkiekkokirja ilmestyi ensimmäisen kerran kaudelle 1961-62. Kirjan kustansi ja toimitti Aarne Honkavaara. Syntyi traditio, joka elää yhä. Ensi syksynä, kauden 2014-15 alkaessa, ilmestyy järjestyksessään 54. Jääkiekkokirja.

9. Jääkiekkomuseon keulakuva
Suomen Jääkiekkomuseon ensimmäinen näyttely avattiin joulukuussa 1979 Hakametsän jäähalliin. 1980-luvun puolivälissä museo sai ensimmäiset omat tilansa hallin alakertaan. Museon kahden ensimmäisen vuosikymmenen aikana Honkavaara antoi kasvot sen toiminnalle. Hänet mielletään vielä tänäkin päivänä Jääkiekkomuseon "isäksi", joka toiminnan alkuvuosina isännöi näyttelyä, esitteli sitä vieraille ja hoiti museon esineistöä. Iso osa esinelahjoituksista päätyi museon kokoelmiin, kun vanhat pelikaverit ottivat yhteyttä Dynamoon esineitä lahjoittaakseen.

10. Mielipidevaikuttaja
Dynamon näkökulmia jääkiekkoiluun arvostetaan yhä. Hänestä on tehty lukemattomia haastatteluja - ja tehdään vielä tänäkin päivänä. Hänen terävästä muististaan ja arvokkaista kokemuksistaan ovat ammentaneet lukemattomat toimittajat jääkiekkojuttuja tehdessään.