Pohjola-leirien taustalla työskentelee henkilö, joka ei aina kaukalon äärellä näy, mutta jonka kaikki valmentajat ja muut leirijärjestelyihin osallistuvat tuntevat. Sanna Hult pyörittää leirin toimistoa 25 vuoden kokemuksella.
Leijonat-toimitus pyysi "Sannia" listaamaan kolme asiaa, jotka ensimmäisenä tulevat mieleen neljännesvuosisadan pituiselta leiritaipaleelta.
1) Samaan aikaan kuuluttaja, ajanottaja ja pöytäkirjan pitäjä
- Jääkiekkoliiton nuorisotyötä vetänyt Eero Lehti oli alkuvuosinani leiripeleissä toimitsijana. Autoin häntä aina kun omilta töiltäni ehdin. Kun Eero oli poissa ja pelattiin leiriturnauksen otteluita, käytin pelikelloa, täytin pöytäkirjaa ja kuulutin, kaikkia samaan aikaan. Tuntui, että olin paljon vartijana, kun piti hoitaa kaikki yksin. Se hyvä puoli siinä oli, että näin enemmän pelejä ja olin tavallaan paremmin sisällä leirin tapahtumissa.
2) Pelaajat tutuiksi testeissä
- Meillä oli pelaajille liikkuvuustestipatteri, jossa oli kuusi-seitsemän erilaista testattavaa asiaa. Testasimme pelaajat Luoman Jussin (nykyisin A-maajoukkueen fysioterapeutti) kanssa, joskus Timo Bäckmankin (nykyisin Jääkiekkoliiton urheilutoimenjohtaja) oli apunamme. Apukäsiä otettiin mistä vain saatiin. Testien aikana tapasi henkilökohtaisesti jokaisen leirille osallistuneen pelaajan ja oli kiva saada heihin kontakti. Osan kanssa olen myöhemmin ollut yhteydessä A-maajoukkueen asioissa.
3) Opiskelijat mukaan leirijärjestelyihin
- Erkka Westerlund toi Vierumäen opiskelijat mukaan leirijärjestelyihin 1990-luvun alkupuolella. Opiskelijoille tuli tärkeä rooli toimitsijoina, lisäksi he olivat apuna testeissä. Omalla kohdallani heidän mukaantulonsa vapautti energiaani varsinaisiin omiin työtehtäviini eivätkä leiripäivät olleet enää niin rankkoja.
Sanna Hult työskentelee Jääkiekkoliitossa A-maajoukkue- ja koulutussihteerinä.